Järjestin itseni osastolle paskimpaan mahdolliseen aikaan. Tänään kaikki on ulkona ryyppäämässä ja pitämässä hauskaa kun mä makaan ahdistuneena osastolla. Osastossa on tasan kaksi hyvää asiaa. En ole viiltänyt viiteen päivään, mikä on pisin aika pariin kuukauteen, eikä täällä tarvitse syödä. Tai siis, tarvitsee syödä mutta vasta kun hoitajat tajuaa etten syö mitään. Tänään asiasta on huomautettu kaksi kertaa. Aina voi vedota siihen että sairaalaruoka on pahaa.

Äsken nielin uudet lääkkeet, jotka liittyy jotenkin mun uuteen diagnoosiin: epävakaaseen persoonallisuushäiriöön. Pakko kyllä myöntää että kyseinen diagnoosi selittää aika monta asiaa ja tunnetta minussa.