tiistai 21. tammikuuta 2014

Aaaaaand I'm back. Did you miss me?

Meinasin jo unohtaa tämän blogin olemassaolon kun mielessä on ollut niiiin hirmuisesti kaikkea muuta tässä lähiaikoina.. Mutta mä olen täällä taas ja vointi on yllättävän ok. En sanoisi että "hyvä", mutta uskallan sanoa että asiat on okei. 

Tiivistettynä tarina menee näin: Mä olen tehnyt helvetisti typeriä asioita, mä olen dokannut aivan liikaa, ja sen seurauksena pannut liian monen jätkän kanssa. Mutta on tässä jotain hyvääkin ollut. Tapasin (netissä ylläripylläri) kivan jätkän jonka oon nyt nähnyt pariin kertaan. Ollaan juteltu jo reilu kuukauden ajan mutta tavattu niin harvoin koska tässä on välimatkaa reilu 60km ja näkeminen on mahdollista vain vklp kun jätkä ei ole intissä. Näin kyseisen jätkän siis toista kertaa viime viikonloppuna, kun menin sen luokse yöksi ja se vklp sujui loistavasti. En syönyt lähes kolmeen päivään, jonka seurauksena paino oli ihan siedettävissä lukemissa, mutta tulihan siellä hiukan juotua. Siksi vain HIUKAN, koska tää jätkä tietää mun ongelmista ja on huomannut että alkoholi on yksi niistä. Joten kun mä jäin tiskaamaan sen luo (kyllä, mulla on pakkomielle puhtaasta keittiöstä) sen vastusteluista huolimatta, se lähti kauppaan ostamaan mulle six-packin lonkeroa ja itselleen muutaman kaljan kun ei lähtenyt alkoon, koska minä ja mun alkoholiongelmat.... Lopulta ei edes haitannut että en ollut kännissä, kun seura oli mahtavaa ja se tarjosi pari hittiä kukkaa. Mahtava viikonloppu. Parasta tässä miehessä on se että omien puheidensa mukaan ei oo mikään playeri, eli oon sen ainoo vaikka ei ollakaan tunnettu pitkään, ja olin helvetin yllättynyt (positiivisesti) kun se ei edes yrittänyt repiä vaatteita pois heti kun mahdollista. Sen takia onkin sellainen fiilis että ehkä... Ehkä tästä voisi tulla jotain jos jätkä jaksaa katsella mua eikä ole vain seksin perään. 

Täydellisestä jätkästä turhuuksiin.... Viikonlopun reissun jälkeen, jolle mulla ei ollut lupaa lähteä, isä heitti mut pihalle himasta ja ilmoitti ettei mulla ole sinne enää mitään asiaa. Muutin siis isovanhemmilleni, ja asun kai täällä niin kauan että saan oman kämpän. Eli sitten kun saan rahaa. Eli sitten kun Kelalta tulee kuntoutusrahapäätös. Eli siihen saattaa mennä kaks kuukautta... Perkele. 

Kaiken tän riehumisen jälkeen lupasin parhaille ystävilleni että rauhoitun ja lopetan tän rappioelämän, mutta se lupaus koski vain alkoholia. Oon ensi viikon vklp asti juomatta, mutta en puhunut mitään kukan polttelusta. Huomiseksi jo hankittu gramma kukkaa ja kaveri joka maksaa sen lystin. Täytyy vain ajoittaa se polttelu hyvin sillä sossut tulee huomenna käymään ja mun täytyy keskustella tunnin ajan jotain niiden kanssa.. Noh, hyvin se menee. 

Aamupaino: 64kg

2 kommenttia:

  1. Oot ihana tyyppi, haluisin tuntee sut oikeesti, ja tietää minkälainen elämä ois sun näkökulmasta. Oot tosi upee persoona ja kiva jos sulla menee nyt parempaan päin! Hoida yksi juttu kerralla niin homma tulee kotiin! Oot mahtava, pus ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahahaha ei mulla kai meekkään niin hyvin ku luulin. Tai no, omasta mielestäni menee helvetin hyvin mut kaikki muut on sitä mieltä että oon ihan vitun rappiolla enkä ikinä tuu pärjäämään omassa kämpässä. Kiva silti että ees joku ajattelee että oon mahtava, puspus sullekkin ♥

      Poista