tiistai 22. tammikuuta 2013

I find it kind of funny, I find it kind of sad. The dreams in which I'm dying are the best I've ever had.


Kipuun alkaa tottua, 
arvet näyttää kauniilta.
Elämä tuntuu raskaalta 
- kurkusta alas kossua.
Mikään ei tunnu enää miltään,
tyttö riistää hengen itseltään.

Varastin röyhkeästi rakkausrunot-sivulta runon josta pidin. Anteeksi tästä, mutta se on niin mahtava.

Rakas ruman oranssi ja tylsä mattoveitseni pääsee tänään käyttöön. Taas. Ehkä huomenna olen hyvä oppilas ja palautan sen kuvisluokkaan.. Olisi ehkä huvittavaa nähdä mitä seuraisi jos palauttaisin sen verisenä

Jo toinen huppari veressä tänään. Kolmas vuorokauden sisään. Siltikään en saa tarpeeksi syvää jälkeä aikaan, tarpeeksi verta ulos kädestäni. Eräs tuttavani kertoi viikonloppuna että hänestä olisi mielenkiintoista maalata verellä. Hän ei maininnut että nimenomaan omalla verellään, mutta se sai ajatukseni liikkeelle. Taidan olla sekaisin kun harkitsen tosissani maalaavani viimeisen kuviksentyön omalla verelläni.

Ensi viikolla on kontrollipsyka, kahden viikon päästä oma. Odotan pelon ja ilon sekaisin tuntein jälkimmäistä. Kontrollipsykaa odotan vain pelolla. 

Joskus mä en tiedä kuka olen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti